rauhallista ihmemaata petivaatteista

juhlapyhät eivät näin kaupallisessa mielessä ole todellakaan mikään yhden päivän juttu. kausituotteiden/-tunnelman aikaansaaminen ajallaan (kaiken muun extratapahtuman lisäksi) on todellakin tietänyt työntäysteisiä tunteja, ajan lentämistä sekä luovan ajattelun jatkuvaa toimintatarvetta. koska palmusunnuntai kolkuttelee tulevana sunnuntaina, oli pääsiäinen tämän viikon ihan virallisesti tuloillaan, joka tarkoitti lupaa, että toivetta, laittaa tämä tipujen ja noitien juhla erittäinkin näkyviin koko myymälään. maanantaina siis raivasimme mekot, hatut, laukut ja korut päänäyteikkunoista ja kokosimme herttoniemestä tulleista fiilistely/inspiraatiokuvista (jotka työpaikkaohjaajani muun marimekon visualistipoppoon kanssa olivat suunnitelleet ja toteuttaneet jo reilu puoli vuotta sitten) mielestämme myymälämme sopivimmat tuotteet, kalusteet ja kankaat kainaloon, mistä ne kokopäiväisen jokatoimi-työnteon jälkeen asettuivat valitettavasti hieman keskeneräisesti, mutta silti valmiin näköisesti, virittämämme kangaskatoksen alle, liinoitettujen pöytien päälle ja lihasvoimin kannetuin penkkien istuinosille. koska täydellisesti loppuun hiotuista esillepanoista en mielelläni kuva-aineistoa räpsi, ei kyseisen päivän aikaansaannoksesta kuvamateriaalia tullut hankittua. ajatuksena oli pistää tiistaiaamuna ikkuna vimpan päälle ja ikuistaa 2013 vuoden pääsiäinen, mutta muutos tuli matkaan ja aloinkin tällöin hääräämään petivaateosastoa uuteen uskoon, jolloin työpaikkaohjaajani viimeisteli kyseisen toimen, joten kuvaaminen, noh, se nyt vain unohtui. vaan ehkä suurempi omatoiminen hommani olikin tämä liinavaate-vaihdoksen tekeminen verrattuna ikkunan tekoon. idea lähti uusien tunturipöllö -liinavaatteiden saapumisesta myymälään, ja niiden saamisesta esille. niiden rauhallisen harmoninen, koivumetsäinen sävytys saikin aikaan koko osaston rauhoittamisen, ja aiempaa harmonisemmaksi teon. käytännössä ja listamaisesti ilmoitettuna tämä tiesi "inspiraatiosängyn" petivaatteiden vaihtamisen ja elämänjälkeisesti petaamisen, seinähyllyissä esillä olevien liinavaatteiden vaihdon harmoniseksi värimaailmaksi, vitriinin sisällön vaihdon, yöpaitojen ripustaen lisäämisen kyseiselle alueelle (eli seinärakenteen muuttamista), sekä hyllykössä sijaitsevien niin pakkauksessa että esillä ja auki olevien tuotteiden toisiinsa yhteensopivan liukuvaksi sommittelun ja vaihdon. luulin olleeni realistinen ajatellessani selviäväni tästä yhdessä työpäivässä, vaan ei. kaksi päivää se vei, eikä yhtään luppoaikaa päässyt kertymään. ylpeyttä kyseinen ajatustoimi ja fyysinen suoritus kyllä on tuonut, kehuista pääsin oman pääni lisäksi nauttimaan myös muiden työntekijöiden suusta ja suunnalta. tältä osasto tällä hetkellä näyttää:

osaston harmonisen ilmeen ideasyypäänä nököttää keskimmäisenä peittona letkottava "tunturipöllö". muut kuosit toimivat lähinnä tukena ja runsauden tuojina.

aiemmin petaus oli poikkeuksellisesti hyvin siisti ja suoraviivainen. nyt vaihdon hetkellä päätimme jälleen toteuttaa marimekon esillepanojen peruskiven, eli elämän jäljen näyttämiseen. tämäkin sänky sai päässäni tarinan, jossa henkilö on vapaana sunnuntaiaamuna jäänyt sänkyyn lueskelemaan viltin alle kirjaa, odottaen samalla kahvin tippumista. juuri ennen kuvanottoa sumppi on valmistunut, joten viltti on rennosti heitetty päältä sivuun ja kirja odottaa lukuhetken jatkoa hakuretken ajan.

ja itse suurin työ, eli hyllyt. tämän seinäosion edustus on päätynyt sini-vihreään, ja mielenkiintoa herättämään on pitkän ajan tuumailut tuottaneet niin tuotteiden rytmitys kuin "väli-inspiraatiot", eli tässä tapauksessa astia-asetelmat

lähempää kuvaa seinän asetelmasta. sommitteluiden ei tarvitse olla juurikaan järkeviä, enemmänkin sen oloisia kuin niitä oltaisiin viemässä jonnekkin. extrana pientä pääsiäistä tännekkin.

simppelikin ratkaisukin on välillä ihan ookoo. posliini saa keveyttä lasista.

sinivihreästä keltavihreään. suurempi hyllykkö ja suurempi suunnittelu. mutta onnistui!

ajattelin tähän hyllykköön ujuttaa astioiden lisäksi pyyhkeitä. kylppärituotteita kun on aiemminkin hyvällä menestyksellä yhdistetty petivaatteisiin, joten miksipä en minäkin. kai se pääsiäissaunakin voisi kuulua ajankohtaan?

viherkasvit jollain ajatukseni tasolla vain kuuluvat makkariin - luonnollisesti siis myös näitä tuotteita esitteleviin hyllyihinkin

joku viisaampi marimekkolainen on joskus antanut kultaakin kalliimman vinkin esillepanoihin - kun teet jotain, tee se näyttävästi. ei siis pieniä yksittäisiä näperryksiä, vaan toistoa, toistoa!

ja vielä edellisestä seinästä liu´uttiin vielä tämännäköiseen ja väriseen hyllykköön. rauhallista, rauhallista.

vitriinikin kaipasi uudistusta. idea oli kovan työn alla keksiä, mutta lopulta jonkinlainen ihmemaa alkoi tuntua turhautumisen keskellä jo houkuttelevalta ajatukselta toteuttaa. (sattumalta lapsille on tiedossa viikonloppuna suklaamunien etsintää tällä osastolla, joten esillepano toivon mukaan on heidänkin mieleensä). viltistä sai nurmikon, kannuista ja pöytätableteista puita, laseista ja tuikuista pensaita, sekä lasinalusista lätäköitä - ja tadaa! ihmemaametsä on valmis, esitellen samalla marimekon tuotteita.

koska kokonaisen osaston kokonaisvaltainen päivittäminen oli erittäinkin mahtava oman osaamisen kokeilu, on ajatuksena ottaa tämäkin toimi yhdeksi näyttöarvioinnin kohteeksi. vaan vielä ei viikko tähän loppunut. mainittavan arvoisena voisin ilmiantaa miesten tuoteosaston freesauksen, sillä kyseinen seinusta oli jo tovin ehtinyt aikaisemmalla ulkomuodollaan oleilla ja lisätarmoa olomuodon muutokseen antoi myös juuri tulleet ja esittelyään kaipaavat paidat. Tässä uutta:

uutta paitaa, lokero muutosta ja tietenkin myös kerroksellisuutta tempaistu. klassikotkin heräävät aina uusiin ulottuvuuksiin kun saavat toverikseen uutuustuotteiden väriä.

ehkä mielenkiintoisin tekemäni miesten juhla-asuste-esittelytapa ikinä! näin siis saatiin niin vaateasiaa, kuin keittiötarvikettakin samaan esillepanoon. hauska oppi!

sekä tietenkin viikolle loppukevennyksenomainen aleksinkulman-myymälässä maavisualistin kanssa rakentamani pöytä uutuusmeikkareilla ja -laukuilla:

aiemmin pöydänvalloittajina toimivat lompakot. ne saivat siirtyä ja tehdä tilaa keväälle (ja korkeudelle).

kaksi eri tuotesarjaa, kolme eri väriä. kaikki nappaavat toisistaan kiinni jostain kohdasta, joten näinkin värikkäät yhdistelmät kyllä voivat toimia, ihme ja kumma.

kroppa kertoo tietävänsä tehneensä koko viikon hommia, vaan mieli ei väsy vieläkään. mitä pidemmälle harjoittelujakso etenee, sitä paremmin opin ymmärtämään yrityksen ajatuksia ja tarkoitusperiä. ja mitä paremmin ymmärrän, sitä mielenkiintoisemmaksi ja idearikkaammaksi työskentely muuttuu. vain yksi sana riittää kuvaamaan mielipidettäni tämänhetkisestä oppimistilanteestani; ihanaa!

muotia illassa

jonkinasteinen näyttö - tehty! työpaikkaohjaajani pitkään tuumailema "rahapussisade" oli aiemmin saanut aikaan paljon mielenkiintoa asiakkaissa, joten sen uudelleentoteutus annettiin kätösteni hoiviin. ja koska esillepano oli tyhjennyksestä vitriinin loppulukitsemiseen asti itseni tekemä, tuli tuumaus miksei tämä työ voisi toimia ainakin yhtenä oppimiskaareni näkymänä. siispä hieman yksityiskohtaisempaa selitystä toimesta: marikulma, jossa kyseisen tehtävän suoritin, on kaksikerroksinen, ja yläkertaan saapuessa sijaitsee portaiden käännösvaiheessa vitriini, joka kaipasi uutta näkymää. läpinäkyvä kaappi oli aluksi tyhjennettävä aiemmasta inspiraatioasetelmasta, siispä pyyhkeet, meikkipussit ja somistenamuset pääsivätkin joko takaisin myymälään tai muualle odottamaan asiakkaiden hoiviin pääsemistä. viimesilauksena pölyt pois, sekä lasi kirkkaaksi ja avot! tyhjä mahdollisuus odotti pussukoiden valloittamista. tarkoituksena oli siis ripustaa rahapusseja sateenomaisesti roikkumaan vitriinin katosta, ja peittää pohja samaisilla nyssyköillä, jolloin useimmille olisi tuleva mielikuva "sateen" leviämisestä maahan asti. ja jotta tuote olisi edes jonkin näköinen, oli tietenkin kukkarot täytettävä muodon ja pulleuden saamiseksi. lukua en valitettavasti esillepanoon käyttämääni lompsamäärästä pitänyt, mutta ajallisesti alkuvalmisteluihin meni suurinpiirtein parisen tuntia, mistä voisin väittää luvun olevan lähempänä sataa (ellei jopa enemmänkin). tämän jälkeen alkoikin siis asettelu, jossa ripustin vitriinin yläritilään kangasnaruja ja näihin naruihin itse lompakot ripeksimään. lopuksi vielä pohja tuotetäyteiseksi, ja lompakkosade/-meri olikin valmis! toki välivaiheina voisi vielä mainita värimaailmojen suunnittelun ja kokeilun, sekä monta välikatsastusta, jossa aivot raksuttivat armotta jokaisen yksityiskohdan silmänmiellytystä. siksipä kokonaisuudessaan suurinpiirtein kahdeksan tunnin urakaksi tämä venyi, vaikka selitettynä työvaiheet tuntuvat hyvinkin simppeleiltä ja nopeatoimisilta. tässä kuvamateriaalia: 

ensimmäinen ns. "valmiin työn" katsastusvaihe. näkymä on portaista kohden katsottuna ja erityisen positiivisena pidettiin keskimmäisen tolpan peittämistä.

ja sama vaihe myymälän puolelta. värijaottelu etenee vasemmalta katsottuna tummasta ja sinisestä likuen oranssista punaiseen.

ja hieman lähempää tarkastelua pirteän värimaailman jaottelusta. tummat ja yksinkertaiset värit väleissä tuovat korostusta esiteltäviin sävyihin, sekä estävät liiallisen sekamelskaisuuden, mikä helposti syntyy varsinkin käytössä ollessa laajaa kuvio- ja väriskaala

samaa tarkastelua tummalta puolelta

"valmiin" vaiheen kriittinen tarkastelu tuotti tulosta, ja epäkohtana tuli ilmi myymälän puolelta tarkasteltuna tolpan peittämättömyys. siispä muutama "sadevanan" lisäys etupuolelle, ja lopputulos on taas huomattavasti loppuunhiotumman näköinen. myös värimaalmojen toisiinsa liukuminen tuli huomaamattomammaksi.

täytön huomaa myös portaiden puolelta, vaikka kyseiselle puolelle ei varsinaisesti mitään lisättykkään

ja uutta näkökantaa visualistin toimimahdollisuuten toi tämäkin viikko: vierailimme keikkaluontoiselsti liikelahjoja myyvän yrityksen (innoflame) marimekko-osastolla, piristämässä tuotteiden esillepanon tuoreempman näköiseen ulosantiin. tällaiset reissut ovat kuulemma erittäin harvinaisia, siis ainakin marimekolla, joten olen taas hannu -hanhen osassa ainakin onnettaren suoman työssaoppimisajankohdan suhteen. osastomme laajuus koostui kolmesta "tikashyllystä", pitkänomaisesta lipastopöydästä, sekä yhdestä lokeroidusta hyllyköstä, joiden tuotteita venkslaamalla oli saatava aivan tuore ilme myytävänä oleville tuotteillemme. kokeneena konkarina työpaikkaohjaajani sai melkeinpä samantien paikanpäälle saavuttuaan idean, jota lähdimme toteuttamaan. ja oma työosuuteni näytti lopulta tältä:

valitettavasti vain keskimmäinen tikashyllykkö on itseni järjästelemä. tällä kokonaiskuvalla pystyn havainnollistamaan kuinka jokaisen hyllykön on jollaintapaa sovittava yhteen, vaikkakin värit on jaoteltu omien maailmojensa mukaan.

mutta jälleen kun luulee olevansa valmis, huomaakin silmä jotakin epämiellyttävää, mikä tässä kohden oli tunkkainen vaikutelma. ensialkuun suunniteltu värijaottelu sai pientä rikkoutumista, sillä sininen toi mukavaa raikkautta kompotti-hyllykköön. onneksi marimekko on mielikuvituksellisesti anteeksiantava, eikä aseta jyrkkiä esillepanolakeja.

loppuviikon tohinoina toimi torstainen kanta-asiakkaille järjestettävä muoti-ilta. tapahtumat edellyttävät aina suunnatonta järjestelyä sekä ajatustoimintaa, joihin pääsin itsekkin osittain mukaan. mm. arvontakuponkien leikkauksen, skumppapullojen kylmään hoitamisen, sekä narikkatyöskentelyn muutamina ei-visuaalisena toimena mainitakseni. mutta kaikenkaikkiaan mahtavaa työskentelyä, sillä jokainen työntekijä kantaa tämäntapaisissa tapahtumissa oman kortensa täysillä kekoon ja venyy ammattikuvansa ulkopuolelle tarvittaessa, oli se oma "normaali" toimeenkuva mikä tahansa. itse tapahtuma sujui kaikeksi mahtavuudeksi oikein mainiosti, ja pienen esillepanonkin sain tehdä kyseistä tapahtumaa varten: 

lähellä sisääntuloa, näyteikkunan vieressä, sijaitsee pieni nurkkaus, jossa aiemmin hyllyköillä esiteltiin astioita. muoti-iltaa varten tulleet "lookbookit" oli saatava mahdollisimman moneen myymälän kohtaan esille, joten miksei kauniit läpyskät toimisi myös somisteena, samalla ollessaan asiakkaiden ulottuvissa?

ja koska kyseessä oli _muoti_ilta, esittelypaino oli.. muodissa ja siihen kuuluvissa asusteissa! yksinkertainen asettelu toimi.

suuri satsaus tapahtumaa varten vei varmasti monen työntekijän puhtia, joten perjantai sujui hieman letkeämmässä työskentelutuiskeessa. muutamien kyltityksien ja pöytäsommittelujen lisäksyien myötä oli aika aloittaa ansaitusti viikonloppu ja aloittaa voimien keräily seuraavaa viikkoa varten. mieli pysyy kyllä kiinnostuneena, se on varmaa.

joulusta pääsiäiseen

viikko neljällä sanalla: tyynyt, joulu, pääsiäinen ja astiat. jokainen jaoteltavissa joko samaan tai eri työtehtävään, mutta varmaa on se, ettei yksikään työtehtävä ole samanlainen. liikkuva visualisti ja vaihteleva neliömäärä ynnättynä uuteen työpisteeseen kuului myös toisen marimekko-työ-minäni viikkoon ja ihmettelyni tällaiseen muutosrikkaaseen hommaan ei ole laantuakseen. tämä ihmetys on kylläkin vain ja ainoastaan plussan puoleista ja kuvaavin sanarimpsu mielentilalleni tuleekin joskus kuulemastani lastenlaulusta: "maailmassa monta on ihmeellistä asiaa. se hämmästyttää, kummastuttaa pientä kulkijaa".

tyynyhyllyt kaipasivat alkuviikosta uutta ilmettä ja ryhdyimmekin työpaikkaohjaajani kanssa työstämään tätä toimea nostossa olevien kuosien, väriyhdistelmien ja muuhun myymälään yhteen kuulumisen kanssa. ja kun melko yksinkertaisten ja helppojen yhdistelmien kanssa aiemmin työskennellyt ajatusmaailmani törmäsi näin mahdollisuusrikkaaseen askareeseen, meni tämän tytön sormi suuhun. oli armottoman vaikea päättää edes mistä sitä aloittaisi, kun toisaalta haluaisi käyttää kaikkea, toisaalta taas ei juuri mitään. onneksi työpaikkaohjaajani jaksoi suurinpiirtein kädestä pitäen opastaa hänen päätöksentekojen syyt; mitä hän katsoo, mihin yhdistää, mikä yhdistelmä viestittää mitäkin ja vieläpä antaa esimerkkiasettelua, joka toimisi tässä nimenomaisessa tapauksessa. jokainen oppi on todellakin koppi, eikä parane unohtaa yhtään ohjenuorta. täällä marimekolla työtapoja kun on lukuisia, eikä yksikään ole sinänsä väärä. on vain enemmän ja vähemmän tyyliin sopivia ratkaisuja, joista jokainen saattaa toimia jossain vaiheessa. hienoa avartamista! lopulta hyllyt näyttivät tältä:

esimerkki, minkä ohjaajani hyvin tietoisin ja varmoin siirroin sai alta aikayksikön aikaiseksi. jaoittelimme neljä nostokuosia sävyjen perusteella niin, että molemmat korostavat omilla hyllyillään kahta tiettyä kuosia. hyllymaailmojen oli tietysti sovittava toisiinsa, mutta myös muun myymälän värivaihteluihin.

jo pelkkä tyynyjen saaminen siistiksi saaminen meinasi kostautua suureksi haasteeksi, saati sitten suorien rivien ja kuosien herkullisesti esille saaminen. en olisi toimen alkuvaiheessa uskonut saavani edes tämänkään verran yhdisteltyä, mutta jossain vaiheessa pääkoppa vaan alkaa ymmärtämään syitä, mikä auttaa mitäkin tuomaan esille, tai toisinpäin. yritysten ja erehdysten kautta siis.

ehdin vielä samana päivänä pitää itselleni pienen loppukevennyksen, mihin kuului somisteena olleiden ystävänpäiväpakettien poisotto ja jonkin mielenkiintoisen inspiraationlähteen lisääminen kyseisille paikoille, ettei yleisvaikutelma jää pienemmissäkään myymälänkohdassa tyhjäksi. astioilla leikiteltyäni sai mm. yläkerran ideaseinä pienet asetelmamuutokset.

tähän mennessä ehkä mielenkiintoisin esillepanovinkki on: keksi sille tarina. tässä siis koululainen on tullut kotiin, heittänyt kouluvihkot eteiseen, hörpännyt viimeisillä voimillaan lasillisen nesteytystä ja kofeiinia, jotta saisi mahdollisimman pikaista piristystä kaikkensa antaneeseen päiväänsä. espresson voimilla hän on viimein jaksanut riisua mukana olleet käpsäkit päältään ja istuutunut rauhassa nauttimaan välipalaa. verensokerin tasoittumisen myötä, henkilö on autuaan raukean olon saatuaan päättänyt lähteä huuhtomaan päivän tomut niskastaan ja mennyt suihkun kautta lopettelemaan päivänsä ja lataamaan akkunsa seuraavia koettelemuksia varten. sama tarina tuottein: vihkot-astiat-huivi, laukku ja rahapussi-astiat-meikkipussi ja pyyhkeet. saitko kiinni?

ja pientä täydennystä myös yläpuolella esitelleeni hyllyn alle. koska tuoli jäi laukun ylösnostamiseni myötä tyhjäksi, virittelin paikalle muuhun hyllyasetelmaan sopivan "välipalatarjottimen".

seuraavina päivinä olikin vuodenajat hukassa. juuri kun luuli joulun olevan vielä kaukainen asia näin alkukevään kirkkaassa valossa ja pikkuhiljaa hipuvissa plus-asteissa, vaan tekikin se yllärin saapumalla työharjoitteluviikkooni toteutus- ja suunnitteluasteella. termi liikkuva visualisti osoitti taas olemassaolonsa ja pari päivää hurahtikin herttoniemessä sijaitsevassa marimekon tehtaanmyymälässä. kyseinen paikka toimii käsitykseni mukaan eräänlaisena marimekon sydämenä, missä kaikki ideoista suunnittelun kautta lopputuloksen toteutukseen asti tapahtuu. oli upeaa päästä pintaraapaisun verran koko marimekon visualistipoppoon kanssa työskentelemään, ja toiminamme olikin siis tulevan joulun suunnittelu, ja rakennus. valitettavasti kuvamateriaalia ei tästä mahtavasta projektista ollut mahdollista ottaa, sillä lehdistö on ainoa ensimmäinen, kuka nämä näkymät saa julkiseen näkyvyyteen paljastaa. mutta lyhyesti kerrottuna koko visualisti kuusikko jaettiin eri porukoihin, ketkä ideoivat ja rakensivat eri myymäläosastojen tulevan visuaalisen ilmeen, minkä jälkeen tuotokset kuvataan, esitellään ja pistetään paperiversiona jakoon marimekon myymälöille ympäri suomen (ja ulkomaiden) jouluajankohdan saavuttua. yhteisyössä toimi tietenkin muita luovia marimekon työntekijöitä, eli moniosaisuus kunniaan!

oman työssäoppimisajan tukikohta, marikulma, taasen odottaa lähestulkoon koko myymälän visuaalisen ilmeen freesimmäksi laittamista ensiviikon loppuun mennessä, joten tämä tohina oli paras aloittaa jo kuluneen viikon viimeisinä päivinä. kaiken toteutus alkaa aina suunnittelulla, ja näyteikkunat olivat ensimmäinen kohde johon päänrapsutuksia kului. "vahinkosattumien" myötä katunäkymään saatiinkin yllättävän ripeästi uutta ilmettä, joten aikaa jäi vielä pieneen tyynyhyllyn loppuviilaukseen. mielipiteet kun saavat aina uutta kanttia muutaman päivän maisemanvaihdon jälkeen, joten päätimme muuttaa muutamaa kuosia ja vähentää lepotuolin tyynymassaa, jolloin lopputulos olikin huomattavasti harmonisempi:

punainen unikko alkoi tuntumaan erittäin epäsopivalta muuhun massaan nähden, mutta keltainen versio samasta kuosista toimii sisartaan huomattavasti paremmin

aiemmin tyynykerrokset olivat muutamalla täytteellä korkeammat, mikä sai aikaan vaikutelman "se kaatuu päälle".  tästä johtuen päätös minimalistisemmasta esittelystä otettiin kokeiluun, ja näkymä onkin nyt levollisempi.

pääsiäinenkin tekee tuloaan, mutta marimekko on tyyliltään melko ajankohtainen, millä tarkoitan sitä, ettei kausituotteista tehdä kovin suurta haloota ennen kuin kausi on oikeasti hollilla. mutta koska hommaa on tiedossa täyspäiväsisesti jo ensikin viikoksi, päätimme tehdä tästä tulevasta noitien ja tipujen kaudesta massapöydän myymälän yläkertaan. tällainen massapöydän teko oli minulle aivan uusi juttu, joten ajatuksia ja toteutusmahdollisuuksia taas kaivattiin. päivä siinä vierähti kaikkine tyhjennyksestä, ja edellisten tuotteiden hyllyyn asettelusta itse pöydän järjestelyyn ja somistamiseen asti, mutta ajankulua ei ehdi näissä hommissa edes huomaamaan. pari yksityiskohtaa vielä jäi uupumaan, mutta tilanne korjataan varmasti ensiviikon aikana. tässä muutamia kuvia tämänhetkisestä aikaansaannosta:

mustavalkoinen ja klassikkokuosinen kangas pöydällä antaa armollisesti kaiken huomion esiteltäville pääsiäistuotteille.

korkeuseroja ja jatkuvuuksellisesti sopivuutta tuotehyllyjen kirjoon

hassuttelua kupeilla ja kintaistakin on mahdollista saada jotain kaunista

mahdollisesti yhteenkuuluvat tuotteet tuli automaattisesti sijoiteltua vierekkäin: munakupit tarvitsevat kananmunia ja kananmunat taas lämmittäjiä. eikö?

pöytätablettienkaan ei ole aina pakko olla vain käyttötarkoituksensa mukaan esitelty, vaan miksei tehdä niistä pöytäkoristeita, mitkä ovat huomattavasti huomiotaherättävämpää? taaempana annettu ideaa ja valmispakettia pääsiäisvierailuille vietäväksi.

ja tässä vielä ensimmäinen näkymä pöydästä, jonka asiakkaat yläkerran astiapuolelle tullessaan havannoivat.

viikko on siis sisältänyt runsaasti muutosta, niin fyysisesti kuin hengellisestikin, eikä valittamisen aihetta löydy. työpäivät ovat jo aiemminkin mainitsemani mukaan työntäyteisiä, eikä ensiviikollakaan ole tiedossa muutosta. mutta ei haittaa, tämä tyttö tykkää!

mekkoa marille

talviloma lusittu, ja eteen astui muutos: helsinki+ marimekko = seitsemän viikon työharjoittelu. tämä tiesi korkeimman luokan jännityskäyrää, sekä suunnatonta innostusta, joka enteili uteliaisuutta tulevia visualistinoppeja kohtaan. eikä näin ensimmäisen viikon jälkeen todellakaan ole mielikuvilleni pärskähtänyt pettymystä, vaan ehkä jopa päin vastoin: uuden yrityksen arvojen, periaatteiden ja toimintatapojen lisäksi olen jo päässyt toimimaan pääkohtaisen työpaikkani, marikulman, lisäksi kampin ja aleksinkulman myymälöissä, sekä vieraillut pasilassa myymälämessuilla. oi mahtavuutta! tähänastinen käsitykseni marimekon visualisteista on, että he todella liikkuvat paikasta paikkaan, ovat täydellä sydämmellä mukana ja jaksavat jokainen päivä olla yhtä innostavia, iloisia ja huomaavaisia, riippumatta edellisen päivän raskaudesta taikka pituudesta. siinä on sitä omistautumisen meinikiä, josta jokainen voisi ottaa oppia omia töitään kohtaan.

pienenä yleisinformaatiopläjäyksenä voisin marimekosta mainita sen olevan suomalainen tekstiili- ja vaatetusalan designyritys, joka tunnetaan erityisesti omaleimaisista kuvioista ja väreistä. Suunnittelu- ja valmistusrepertuaariin kuuluvat korkealaatuiset kodintavarat tekstiileistä astioihin, sekä vaatteet, laukut, yms muut asusteet. Marimekon perustusvuonna 1951, antoivat sen ennennäkemättömät painokankaat vahvan identiteetin, mikä on varmasti yksi suurimmista syistä yrityksen mahtavalle levinneisyydelle. Tuotteita myydään 40 eri maassa, ja  vuoden 2012 lopussa Marimekon myymälöitä oli yhteensä 108. Keskeisiä markkina-alueita ovat Pohjois-Eurooppa ja Aasian-Tyynenmerenalue. lisätietoa kiinnostuneille löytyy yrityksen nettisivuilta osoitteesta www.marimekko.fi

"marimekko on elämistä, ei esittämistä. marimekko on elämän kauneuden ymmärtämistä ja hyväksymistä juuri sellaisena kuin me sen arkena kohtaamme." - Mika Ihamuotila

työviikko alkoi siis jännittyneen yön jälkeisessä innostuspuuskassa, joka vei tarmokkain askelin kohti marikulmaa. paikanpäällä ei ujosta paniikista ollut enää tietoakaan: lämmin vastaanotto ja iloinen työporukka osoittivat tunnelmani aiheettomaksi ja liikkeeseen tutustuminen päästi ajatukseni hieman ajantasammalle siitä, mitä tulevat viikot tulisivat sisältämään.

kuten aiemmin mainitsinkin, ei viikkoni ole kohdistunut vain yhden myymälän työskentelyneliöihin, vaan jo toisena päivänä pääsin kampin marimekkoon. siis uuteen ympäristöön, uuden työtoverin kanssa. hyvään ajankohtaan sattui harjoitteluni alkamaan, kampissa valmisteltiin loppuviikon kampitus-päiviä, joihin pääsin itsekin osallistumaan. tiedossa oli näyteikkunan vaihto, kampanjapöytien tekoa, kyltitystä ja siistimistä.

edellisen kauppakeskuksen puoleisen ikkunan purun jälkeen, oli kampitus-tuotteiden aika päästä asiakasmahdollisuuksien tietoisuuteen. sain siis tätäkautta ensikosketuksen näin visualistina tekstiileihin, mikä oli enemmän kuin mukavaa. pienet esillepanovinkit ja -ohjeet rikastuttivat tämän työn kautta mieltäni.

Kodin tekstiileistä tehty pöytäkin on niin eritavalla ajateltavissa, kuin esimerkiksi vaatepöydät joihin olin tottunut. tuttuna ja turvallisena tuli tässäkin siisteyden ja tarkkuuden tärkeys, siis edes jotakin yhteistä aiempien oppieni kanssa.

ja koska uusi kuukausikin teki tuloaan, tietää se uusien tuotteiden nostoa ja keskittämistä. kausi vaihtuu, mallistot uusiutuu, kankaat vaihtuu, joten mitä silloin tehdään? tietenkin esitellään ne! tässä toisen kamppipäivän tulokset:

lokki-kuosia esiteltiin nyt yksinkertaisesti ja toistolla. keväistä pirteyttä vaatteisiin ja asusteisiin

yksi kankaanvaihto-operaatiostani. joonas-kangas sai kaverikseen myös samasta kuosista laukut.

ja vielä himan tekstiiliesittelyä kadunpuoleiseen ikkunaankin. edes näinkin yksinkertaisen esillepanon tekeminen ei olekaan ihan niin helppoa, kuin miltä vaikuttaisi, sillä vaikeusastetta nostatti näyteikkunan leveys. pääsi ketteryys koetukselle.

torstain suunta veikin messukeskukseen myymälä 13-messuille. myymälätarvikkeiden kirjo vei ajattelumaailman taas uusille ulottuvuuksille, ja visuaalinen silmä kehittyi messuosastojen osalta jälleen kasvuasteita eteenpäin, varsinkin kun ajatuksenvaihtoa tapahtui oman päänsisäisen tuumailun lisäksi myös harjaantunemman silmän kanssa. perjantaina aamuinen visualistipalveri eteni aleksinkulman -myymälän mekkoillan tekoon. converset löysivät paikkansa yläkerrasta ja seinältä, tehden tilaa tapahtumaetu-asusteilta, samalla kun työparini järjesteli maaliskuun-tuotteet uuteen uskoon hyllytorneihin. työntäyteistä viikkoa siis ehditty edetä ja voin vaan arvailla tahdin kiihtymistä. ajatukset täyttyvät sävyistä ja kuoseista, niiden mahtavista kirjoista, sekä yhdistelymahdollisuuksista. oi onneani!