muuttomiehenä

loppurutistuksena tulikin siis leikittyä muuttomiestä, niin työ-minänä kuin vapaa-aika-minänäkin. stockmannin one way - muotiosion oli aika siirtyä aiemmasta kahdesta kerroksesta vain ylempään ja samalla yhteen kerrokseen, mikä tiesi visualisteille hommia. taisi meitä viitisen visuhenkilön runsaus parhaimmillaan hääriä alkuviikon päivinä, milloin siis suurin muuttotyökin saatiin tehtyä: telineitä kannettiin, vaatteita siirrettiin ja tiivistettiin, pohjapiirustuksia tutkittiin ja toteutettiin.. rätti heilui ja lihakset paukkui - huh! tämänviikkoisen perusteella olenkin uskaltanut nimetä itseni jo jonkinasteiseksi kaupanalan raksamieheksi, ei ihan kevyttä hommaa nämä erikoisuudetkaan. toki painavemmat kalustesiirot, valo-/sähkösysteemit sekä joutavien kalusteiden pois kuljettamisen hoitivat nämä ihan oikeat erikoistuneet-spesiaalit ulkopuoliset henkilöt - emme mekään nyt ihan kaikkea osaa tehdä,  ja eikä tarvitsekaan. mutta kaiken kaikkiaan erittäinkin mielenkiintoinen ja reipaslentoinen viimeinen stockmannin työviikko takana. voisinpa melkein sanoa tämän muuttoruljanssin kruunanneen koko työharjoittelun oikein parhaimmalla mahdollisella tavalla; sai vielä kokea jotain aivan yyberuutta, mitä ei vielä missään milloinkaan ole kokenut, muuton yhteydessä tietenkin jokaisen merkin oma osio oli rakennettavissa aivan tyhjältä taululta, mikä mahdollisti kaiken oman tietotaitonsa vaatteiden esillepanossa käyttöönoton, sekä vielä viimoisempana pääsi tavanomaista suuremman työpoppoon kanssa edetyttämään päiväänsä ja oppimaan heiltä vielä viimeiset kikkakolmoset oman alan toimiin. haikeuden ja lomanaloittelu-intouden sekaisin tunne-elämin oli viikko lopeteltava, vaan ennen viimeistä päivää, kuten jo tuossa aiemmin luettelinkin, saatiin jotain aikaseksikin;

alakerta jo tyhillään - spooky

vaan yläkerta sentään on myymäläkunnossa. hieman väliaikasin telinein ja -ratkaisuin on mahdollista pitää one way:tä auki myös remontin ajan.

pohjapiirrokset toimivat meille suurinpiirteis-ohjeistuksena, mikä johtui lopullisten myymäläkalusteiden saapumisesta vasta seuraavalla viikolla. siispä toteutimme hyvinkin monet väliaikais rekki- ja pöytäratkaisut, minkä jälkeen alkoikin vaatteiden siirto, paikoilleen vienti, sekä tietenkin esillelaitto. aloitetaan vaikkapa tyttöjen puolelta, missä yksikseni toteutin tommy hildfigerin sopin esittelyannin;

hildfigerin vaatteille oli varattuna seinätelineen ja pöydän verran esittelyaluetta. tilaa oli niukalti vaatemäärään nähden, mutta väri- ja tyylierottelulla oli mahdollista tehdä järkeenkäyvän oloinen sopin kokonaisuus

poikien puolella olikin aivan mahtavuutta päästä hieman laaja-alueellisempia (siis neliömääriltään) merkkiosioita työstämään. moniosiolliset seinätelineet, yhdistettynä useisiin lattiatelineisiin, sekä pöytiin vaativat todellakin sitä tilanhahmottamiskykyä - merkin osion kun olisi suotavaa olla edes itsensä sisäisesti sopusoinnussa. itseasiassa tuontapainen suurien linjojen venkslaaminen tuntui erittäinkin mukavalta - kaikessa lisähaasteellisuudessaan. kaksi tällaista isompaa työtä ehdin kaiken muun toimen tiimellyksessä aktivoida, ja ensimmäisenä esiteltäköön tapauksen STC. STC:n osion esillepano kalusteina toimivat kaksi pöytää, laaja seinäteline, sekä seitsemän lattiatelinettä. siinä sitten aikani tuumailtua seinätavaroita, rekkitavaroita sekä pöytätavaroita ja niiden yhteensopivuuden mahdollisuuksia, eteni lopputulos tällaiseksi:

ensimmäinen pöytä kehkeytyi yhden asukokonaisuuden esimerkiksi

kokonaisvaltaisempaa kuvaa osiosta. lattiatelineiden sisäisistä vaatteista on aina mahdollista kerätä yhdenlainen asukokonaisuus. lisähaasteena asetin itselleni erillisten lattiatelineiden sisältöjen liukuvuuden suht sulavasti, esim vaatteiden värien mukaan, seuraavaan telineeseen nähden. lisäksi havittelin seinäosioiden tuotteiden yhteensopivuutta niin keskenään kuin osioiden edessä olevien lattiatelineidenkin kanssa. jos oikein yksinkertaisesti yrittäisin tämän selittää, niin kuvailevin sana olisi väripalapeli

toisella pöydällä lähdin samoille linjoille edellisen kanssa; yksi asukokonaisuusmahdollisuus

seuraava suurioisoinen vaihdos koski merkkiä superdry, pojat. kyseinen keissi vaati niin tuotteiden suurta tiivistystä, järkeilyä ja jaottelua, mutta tyytyväinen lopputulos oli mahdollista saavuttaa. superdry sai käyttöönsä neljäosioisen seinätelineen, mikä tiesi siis koko tarjontarepertuaarin jaottelua neljään eri ryhmään, jotka sitten asettelin omiin osioihinsa;

lipumisjaottelujärjestys; sinioranssi - oranssilila - sinivihreä ..

ja punavihreä. kuulostaa karmealta, mutta paikanpäällä nähtynä toimii!

oikein mahtava maku tästäkin työharjoittelusta jäi jälkeen, ja ei voi muuta kuin olla tyytyväinen mahdollisuuteensa päästä kesäksi näin suureen yritykseen töihin! päälimmäisenä mieleen jääneet syventynyt mielenkiinto muotiin, suuren talon tavaramäärän paljous, sekä mieletön työporukan lukumäärämahdollisuus/vaihtelevuus kantautuu varmasti vanhoille päiville asti mukanani, eikä ollenkaan huonossa mielessä. tässä vaiheessa kiitän ja kumarran helsingin stockmannia kesästä, aivan ihana kokemus! nyt itse livun vapaa-aika minäni kanssa parin viikon lomatauolle ennen koulun alkua ja nautin loppukesästä itä-suomessa! syksyllä tiedossa uusia, mutta myös vanhoja hommia - mielinkielin sinne sitten ajallaan.

lähiölipumista

tämäneräisen helsingin kesän tiedostaminen viimeisestä viikonlopusta edesauttoi intoa napata jälleen kamera käteen, pujottaa tennarit jalkaan ja pistämää töppöstä toisen eteen. halu rikastuttaa muutoin valitettavan harvalukuista kesä-13 albumi-ikuistuksiani iski, ja lauantain roihuvuori osoittautui aivan ihanaksi mallikohteeksi! samoilun mahdollisuuksia tuli siis toteutettua tälläerää etenemällä lähiöstä toiseen, minkä matkamuistokuvauksista seuraavat kolme ovat todellakin jakamisen arvoisia:

kaupunkikin tarjoaa halukkaille luontoa - helsinki on vain niin ihana

kierrä - katso - toimi

pimpulan pampulat sentään, on ehkä haastavin työharjoitteluviikko takana! ei, kyseessä ei ole toimien korkea taitotasovaatimus taikka runsaslukuisuus - päinvastoin. jos kahtena viimeviikkona olen kuvitellut henkilöstön hävinneen minimilukuisuuteensa, olin erittäinkin väärässä. työviikko seitsemän osoitti lahjakkuutensa varmistamalla jokaisen oikeasti taloon kuuluvan visualistin kiireellisyyden omissa hommissaan, mutta samalla tehden kyseisistä tohinatoimista yhden henkilövahvuuden vaativuustasoisia - siis suomeksi sanottuna tehtävät asiat eivät jaksaneet antaa tarpeeksi monimuotoisuutta usean henkilön työstämäksi, vaan jokaisella oli ihan oikeasti vain ne omat hommat. sekavaa selitystä, mutta oma kielikulttuurisuus ei nyt anna selkeämpää kuvailuantia viikkotoimien havainnollistamiseksi. mutta siis, samalla kun haasteellisuus iskee vastaan, antaa se tietynlaisen mahdollisuuden; pystynkö toimimaan talossa jo suhtkoht itsenäisesti ja ideoimaan itse omat toimeni, huomioonottaen tietenkin samalla talon tapahtumien rullaamisen?

viikon visualisuusanti on siis täydellisesti oman onnenkantamoien ansiota, mikä tässä tapauksessa tarkoittaa mm. tutuksi tulleiden osastomyyjien siivous/ylläpito -paikallaoloni huomiointi plussattuna uutuustuotteiden saapumiseen on yhtä suuri kuin ninalle hommia! työmäärä on siis koko viimeviikon ollut hyvin epävarmaa ja sitäkautta vaihtelevaa aina päivän mukaan, mutta onnenkantamoisia sattui näin jälkikäteen tarkasteltuna erittäinkin mukava määrä. tässäpä tuotoksia:

ensimmäinen toimi asettautui tiistaille naisten muodin saralle: alusvaatteisiin oli onnekkaasti aamulla saapunut chantelle:lle muutama uusi alusasukokonaisuus, ja heille oli tarpeen tehdä tilaa ja asettaa esille. siispä muutama tiivistys ja tuotevaihto telineistä seinälle, sekä toisinpäin ja volá! esillepanopaikka oli valmisteltu. valittu teline sijaitsi mukavasti vieläpä mallinukkepöydän vieressä, siispä valkoinen patsaskin sai uutta ylleen.

Alusasukokonaisuuksia saapui kahdessa värissä; musta ja tummanharmaa. järkevintähän oli tietenkin koota toinen väri seinän toiselle puolelle, ja toinen vastakkaiselle.

alushousut on suotavinta asettaa aina alimmaisiksi, mutta ainahan on tietenkin joustovaraa. tässä tapauksessa pääsääntö kuitenkin oli esillepanon aatelia ja liivit aseteltiin lukumääränsä/kuppikoonsa perusteella näinollen jäljelle jääviin piikkeihin lukumäärin 3 ja 3.

mallinukelle valitsin mahdollisimman tumman alusasuversion, sillä jollain tapaa valkoisen pohjan antama kontrasti antaa mahdollisimman näkyvän esittelyn tuotteelle.

torstainen lastenosastovierailuni poikikin yllättävän monipuolisen ja runsastoimisen päivän. vaikkakaan esillelaitettavaa ei täällä ollut, oli aiemmat uutuustuotteet ripoteltu hieman miten sattuu. silmäni havaitessa tämän päätti aivotukseni asian olevan juurikin nyt hoitamisen tarpeessa. baby -osaston molo, sekä name it osastoosuudet joutuivatkin käsieni terrorisoinnin kohteeksi. molo -osuudessa ei juuri paljoa muutosta tarvinnut hyvän näköisannin aikaansaamiseksi tehdä. vain parin inspiraatio-asusteen ripustaminen ensimmäisiin piikeissä roikkuviin tuotteisiin, sekä muutama tuotesijaintivaihdos riitti mainiosti. seinästä tuli aiempaa täydemmän- sekä kokonaiskattavamman näköinen.

name it osio antoikin sitten hieman enemmän haastetta. kyseisen merkin tuotteille oli annettu elämistilaa neljän seinän ja yhden lattiatelineen verran. lattiateline ammotti suurinpiirtein tyhjyyttään, kun taas seinän tuotelukumäärä oli jo hyppäämässä syliin, niin tyttöjen kuin poikien osuudella. paljouden kannalta poikien vaatteita oli kuitenkin enemmän, siispä tämän sukupuolen edustajan pukeutumisasiat ansaitsivat niin kahden seinän, kuin lattiatelineenkin verran esittelytilaa.

tuotteita ei kuitenkaan tahtonut riittää aivan täydellisen kokonaisvaltaisen näköiseen laittatielineeseen, siksipä hätäratkaisuksi sopii mm. housujen tuplaesittely.

ja samaa tuplaesittely-tekniikkaa tuli käytettyä myös telineen toisella puolella

pientä tyylijakoa oli mahdollista toteuttaa seinien tuotteiden valitsemisvaiheessa; tämän seinän nimesin "swag-baby":ksi.

ja toinen seinä lutviutui "seilori-baby":ksi. tyylien nimeäminen ennen varsinaista tuotteiden siirtoa ja asettelua helpottaa huomattavasti yhdisteltävien tuotteiden päättämisessä, sekä käytettävien tuotteiden sijoittelemisessa.

tyttöjen osuus ei ehkä aivan niin mielenkiintoista nimeämistä osakseen saanut, jaotteluperusteina toimivat lähinnä värit.

järkevän näköinen seinärakenne meinaa joskus alkaa haastavaksi toteutettavaksi, sillä vaatteiden pituus ja leveys eivät aina ole sopusoinnussa keskenään. tällöin pitää vain pyrkiä sen hetkisten mahdollisuuksien puitteissa oleviin parhaisiin mahdollisiin ratkaisutoteutuksiin.

perjantaina pääsin vielä erittäinkin kokonaisvaltaiseen myymälänhahmottamishommiin: global:in kaksi uutta yö-/oloasua odottivat esillelaittoaan ja esilleasettamispaikkaansa - molempia kokonaisuuksia tupsahti kaiken lisäksi kahta eri väriä. muutamia käyttämättömiä telineitä oli mahdollista ottaa hyötykäyttöön, haasteena vain oli globalin osasto-osion kalusteiden uudelleenjärjesteleminen niin, että asukokonaisuudet ovat yhdessä esiteltyinä, mutta samalla luontevasti soljuttuvina muun kyseisen merkin tuotevalikoiman joukkoon. ratkaisin asian usean venkslailukokeilun jälkeen niin, että eräs "vanhempi" yöasukokonaisuus sai siirtyä hieman syrjempään ja kahdelle erilliselle telineelle (ensimminen kuva), ja heidän luovuttamat keskemmällä osastoa sijaitsevat rekit saivat täyttyä uutuuksista.

siirrettyä yöasukokonaisuuttakin oli kahdessa eri sävyssä, eivätkä molemmat millään mahtuneet houkuttelevan näköisesti yhteen lattiatelineeseen. siispä ronskisti asettelin toisen värin lattiatelineeseen, ja toisen sijoittelin hieman syrjempään (mutta silti näkyviin) seinänvierustalle eräänlaisille rekkitelineille. taustalla oli myös idea saada käyttämätön takaseinä jotenkin hyödynnettyä, sen ollessa aiemmin jo vaikka kuinka pitkään tyhjyyttä ammollaan. nyt takaseinä ei ole enää vain seinä!

ja uutuudet pääsivät kahdelle rekille, minkä tovereiksi päätin ottaa vielä pienen lattiatelineen. syy päätökseen syntyi halusta jotenkin saada uutuutta korostettua, ja näin yksittäisellä ja pienellä kolmiulotteisella esittelykalusteella halu täyttyi.

on aivan pakko nyt tässävaiheessa sanoa, että jonkinlaista omaa lemppari-ideaa visualistin hommassa on päässyt syntymään! muodin osastoilla pyöriessä on aivan luksusta päästä seinien tekoon ja sitäkautta ideoida käytettävistä tuotteista tyylijaotteluja, asukokonaisuusideoita sekä stailausmahdollisuuksia. ehkei se olekaan enää niin mahdoton ajatus saada joskus itselle tieto siitä, mikä on se oma juttu. mutta asiasta seuraavaan eli ensiviikkoon: viimeistä tullaan viemään ja nyt (thank god!) on tiedossa jo koko viisipäiväinen anti: one way -osasto pistetään uuteen uskoon kolmen visualistin voimin ja itse lukeudun mukaan tähän työryhmään. siivillä tullaan menemään, mutta ketäpä flow-lento haittaisi!

hiljaisuudesta yllätyksiin

voi hurja. ensin kävi kaverikato, nyt asiakaskato! alemyynnin on viisaampien suusta tullut kuultua aina seisovan näihin aikoihin, eli juurikaan suurta muutosta (tavaramylläyksen ja alepisteiden räjähtämisen lisäksi) ei stokkan sisätiloissa niin kalusteellisesti taikka tuotteellisestikaan ole tapahtunut. asiakasihmismäärähiljaisuus laittoi alkuviikosta melkein jo pelottamaan, mutta herkän mieleni järkkymisen esti lopulta loppuviikon asiakasmäärän normalisoituminen. silti, siis toimet ovat meinanneet olla tämän viikon ajan kiven alla - siis jos on kaivannut muutakin aktiviteettia aivoillensa kuin siivoaminen ja esillepanojen ylläpito. toki tärkeää sekin, en sitä kiellä, mutta liiallinen saman asian toisto nyt meinaa laittaa mielen tylsäksi, oli kyse sitten mistä tahansa.

vaan enpä kaiken tämän alkuruikutuksen jälkeen mielenkiintoisien toimien puutteeseen jäänyt, vaan juurikin päinvastoin - esillepanoja yms. on tälläkin viikolla päässyt toki tomeroimaan:

edellisen pöydän ammottaessa puolityhjyyttään, oli aika vaihtaa uudet tuotteet niin nukelle, kuin alustalle. valkoinen tuoteväri valkoisella pöydällä aiheutti hieman ristiriitaisia tunteita esiteltävän asian päätöksentekoaikana, mutta kyseisen merkin kyseinen väritys omasi kaikista runsaimman tuotelukumäärän, joten luultavimmin kyseinen seikka veikin lopulta pisimmän korren. vaan eipä lopputulos alkuepäröinnin kauhukuvien mukaista tylsyyttä edes viestinyt; rintaliivien, alushousujen ja bodyn helmimäiset yksityiskohdat kun tuovat mukavaa katseenvangitsijamaisuuttaan mukanaan.

ja ehkä yllättävimpänä ja erittäinkin muistojen menneisyyteen vei keskiviikkoinen tehtäväylläri: pääsin pistämään marimekon vaatteiden aleosuuden aivan uuteen uskoon! täysin vapain käsin ja oman mielen voimin lähti hissiaulan mittainen marimekon osuus edellisen työssäoppimispaikkani tietotaitojeni mukaan muotoutumaan. ja täytyy nyt kyllä todeta, että olin aika ylpeä lopputuloksesta. ja tässä nyt viimeistään aivan konkreettisesti todistautui se, että sanonta "minkä taakseen jättää, sen edestään löytää" pitää paikkansa myös näin positiivisessa mielessä!

kuvioyhdistelmät, värillisen liukuvuuden ja jatkuvuuden sekä kokonaisvaltaisen ulosannin selkeyden hakuisuus olivat lähtökohtinani, ja tässä kuvarepertuaaria oikealta vasemmalle edeten (siis jos kuvitteelinen henkilö etenee aulan oikeasta laidasta vasempaan laitaan, maisemanvaihdos on seuraavanlainen)

ja koska muunmuoassa tuossa aluksi, ja muistaakseni myös aiemmissa viikkopostauksissani, olen kovasti toitottanut siivoamisesta, tuotealueiden "räjähtämisestä" yms.. ajattelinkin viimein oikein napata kuvan mitä kyseinen asia ihka oikeasti sisältää. (seuraavaa kuvamateriaalia ei suositella herkimmille kaupan alan työskentelijöille, jotka ovat tottuneet ainaiseen siisteyteen tai asioiden prikulleen pitämiseen.)

ensimmäistä kertaa oikein pelotti koskea ruuhkapöytien tuotemelskaan. alkusilmäyksen jälkeen oikeasti tuntui, että jos nostan esim. housuja, saattaa alta pinkaista jonkinasteinen sinne kuulumaton elävä asia.

vaan ei - selvisin!

vielä viikon viimeisimpinä, muttei suinkaan vähäisimpinä, askareina tuli uudistettua hieman lastenosaston poikien name it -kulmauksen kokonaiskuvaa. olimme viime viikolla senpäiväisen työparini kanssa järjestelleet kyseisen osion järkeenkäyvän ja houkuttelevan oloiseksi, mutta uutuuksien tullessa, ja kiireen vallitessa niin myyjien kuin visualistienkin saralla, ei tulokkaita oltu juuri ajatuksella yhdistetty aikaisempaan valikoimaan. siispä yleiskierrosta tehdessäni, muutama työtunti oli mahdollista järkikäyttää tällaisen tapauksen kaunistamiseen:

aluksi pöytään oli sommiteltu vähän pitkää paitaa, vähän neuletta, vähän t-paitaa, joiden värimaailma meni, noh, aikalailla ristiin. päätinkin siis hyvinkin yksinkertaistaa pöytätuotevalikoiman, ja lisätä alaedustukseen housut.

neuletakki pääsikin pöydän viereiselle seinälle, missä se saikin hieman inspiraatiomaista täydennystä

seinän toinenkin puoli sai täytettä itseensä, mikä oli aiemmin tyhjillään.

kaikenkaikkiaan todella yllättävä ja mielenkiintoinen viikko, vaikka epätoivo ja tylsistyminen meinasivatkin kolkutella ajoittain sekä paikoittain viikon edetessä. ensiviikosta tiedän sen verta, että jälleen työtoverikato lisääntyy, mutta rakennuksen vieläkin kokonaisvaltaisempi tutkailu ja osastotoimiminen tulee luultavimmin olemaan vieläkin kovemmassa syynissä ainakin omalta osaltani (jos se vain on mahdollista). vielä riittää virtaa pariin viimeiseen viikkoon!

kaverikato

mielettömän kummallinen työviikko takana, siis noin visualistien vahvuus-lukumäärän osalta. kesä on vaatinut veronsa viemällä työtovereita lomalaitumille, minkä seurauksena henkilöstön puolella on karmivan hiljaista- tottuneeseen noin kolmenkymmenen ihmisvaihtuvuuteen kun on viimeviikon aikana kuulunut vain noin viisi! mutta on tässä ns. hyvätkin puolensa: nyt sitä on todella päässyt koko taloon käsiksi! alkuviikon toimimme muutoinkin jokaosaston visualistina toimivan työparini kanssa hänelle jo ennestään perinteikkäissä toimeenkuvissa: koko taloa ja osastoja kierrettiin, etsien niitä kriittisimmin apua/visuaalista silmää sekä taitoa tarvitsevia myyntiosioita. aleositoita siistittiin ja tiivistettiin, kalusteita siirreltiin ja tuoteuutuuksia aseteltiin. näistä edellämainitsemistani toimista olisi näyttöä poikien, sekä vauvojen puolelta;

edellisten alepöydän tuottemäärän muistuttaessa lähinnä kirpputorivalikoimaa, on aika ja mahdollisuus siirtää rekkituotetta paremmin myyvään pöytään. jos vain mahdollista, on suotavaa myös aletuotteista rakentaa asukokonaisuuksia.

mylläsimme myös benettonin poikien sopin kokonaan uuteen uskoon ja järjelliseen järjestykseen. myyjät kun eivät aina kaiken kiireen ja työvoimapulan keskellä ehdi uutuustuotteita juuri järjestelemään, vaan vain ja ainoastaan survaisemaan tuotteet suurinpiirtein oikean merkin lokeroon. siispä visualistit asialle, ja tässä hieman näytettä hauskasta tavasta antaa asuyhdistelmä-inspiraatiota, ilman mallinukkea.

benettonin baby-seinän tyhjentyessä aletuotteista, saatiin valtava määrä uutuusvaatetta seinälle. järkeenkäyvin jaottelu meni ns. "cool baby" ja "hemppisbäby". itse ahersin poikien puolen, työtoverini tuumailessa tyttöjen asustuksia.

"hemppis babyn" tehokeinona oli mahdollista käyttää tuote-esittelyä tuplana, eli samaa vaatetta esitetään esim. kahdella etunäytöllä. (etunäyttö=seinässä oleva piikki, johon tuote voidaan ripustaa niin, että se näkyy suoraan edestäpäin)

yövaate-uutuudet lisättiin "vanhojen" yövaatteiden sekaan, ja näin saatiin ehyt, ja kokonainen seinä vain ja ainoastaan yökkäreille!

loppuviikosta pääsin ihka ensimmäistä kertaa myös herkku-osastolle, mikä oli mitä mahtavin yllätys! vaate- ja sisustusasioihin jo ennestään niin nykyisessä, kuin edellisissäkin työssäoppimispaikoissa näin elintarvikepuolelle pääsy oli jotain aivan uutta. herkussa uudet helsinkiläiset keksit, kaipasivat visuaalisen
silmän esillepanoa, sekä grillaustarvikepöytä hieman freesausta. siellä kun oli tapahtunut todella jotain hämmentävää, mikä teki osioista erittäinkin sekavan oloisen.

keksipakettien muoto asetti pienen haasteen esillepanossa; kolmiomalli, kun ei tahtonut pysyä pystyssä - varsinkaan silloin jos esim. ostoskärryt kolisisivat kulmaan. kuitenkaan tylsästi -kaikki-paketit-makaamaan-riviin- ei omassa mielessäni tullut kuuloonkaan, joten pienesti mielenkiintoa hakien lopputulos oli ylläolevan kuvan mukainen.

grilliosiossa hain tasapainoa kokonaisuuteen valkoisten laatikoiden järjestyksellä, sekä pöydän keskikohdan pystyesittely yhtenäisyydellä. muutama tovi puteleiden ja purnukoiden viisaimpaa järjestyssä hakiessa vierähti, mutta loppujen lopuksi ajankäyttö kannatti. yleisilme on nyt paljon harmonisempi, kuin alkutilanteessa. (ja ei, en valitettavasti tajunnut ottaa ennen-kuvaa. ehkä vielä joskus lahopääkin tämän muistaa - tai sitten ei)

itse pääpomokin jäi lomalle, ja tähänastisen työskentelyni palautteenanto hänen kanssaan oli iloisen positiivista. seuraavan iviikon toimista ei vielä ole minkään asteista käsitystä, siis todella avoimin mielin ensiviikkoon!